Luontoisedut ovat työnantajan työntekijälle muuna kuin rahana työstä suorittamia vastikkeita palkansaajan käyttöön. Pääsääntö on, että luontoisetu on veronalaista ansiotuloa, joka arvioidaan käypään arvoon (tuloverolaki 1535/1992, TVL 64§).
Polkupyöräetu muuttui vuoden 2021 alusta vuositasolla 1200 euroon saakka verovapaaksi luontoiseduksi. Tämä tarkoittaa sitä, että osana rahapalkkaa tai rahapalkan päälle saatu 1200 euron polkupyöräetu ei nosta ansiotulon verotusta. Tämä koskee myös yrittäjää itseään, mikäli tämä ei ole yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi). Toiminimiyrittäjä ei voi järjestää itselleen verotonta polkupyöräetua sillä liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei ole työntekijän asemassa. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa eli verovapaa polkupyöräetu vähennetään työsuhdematkalipun verovapaasta enimmäismäärästä.
Millä tavalla polkupyöräetu voidaan antaa?
Polkupyöräetu syntyy työntekijälle, kun työnantaja antaa omistamansa tai leasingsopimuksella hankkimansa polkupyörän työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön. Olennaista on, että työntekijän käyttöön annettava polkupyörä on työnantajan omistama. Muutoin polkupyöräedun järjestämistavalla ei ole vaikutusta edun verovapauteen. Työnantaja voi joko pidättää pyörän kustannukset työntekijän palkasta tai se voidaan antaa palkan päälle tulevana lisänä. Verovapaa polkupyöräetu voi olla myös osana liikkumispalvelupakettia.
Mitä polkupyöräetuun sisältyy?
Polkupyöräetua sovelletaan ajoneuvolaissa määriteltyihin polkupyöriin mukaan lukien sähköpolkupyörät. Kuitenkaan esimerkiksi sähköpotkulauta ei ole ajoneuvolaissa tarkoitettu polkupyörä. Polkupyöräetuun kuuluvat myös pyörään kiinteästi kuuluva varusteet, kuten valot, lukitus ja nastarenkaat. Työsuhdepyörän yhteydessä annettava kypärä kuuluu myös polkupyöräetuun.
Polkupyöräedun arvo lasketaan lisäämällä varusteiden arvo polkupyörän hankintahintaan. Sen sijaan muista varusteista, kuten pyöräilykengistä ja – vaatteista muodostuu erillinen, käypään arvoon perustuva etu.
Polkupyöräedun vaikutus työnantajan kustannuksiin
Mikäli polkupyöräetu sovitaan palkanosaksi, (työntekijän rahapalkkaa pienennetään edun arvoa vastaavalla määrällä) se kerryttää työeläkettä. Eläketurvakeskuksen (ETK) linjauksen mukaan palkanosaksi sovittu polkupyöräetu on tyel-ansiota edun verotuskohtelusta riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahapalkan osana tulevasta polkupyöräedusta maksetaan työeläkevakuutusmaksut huolimatta siitä, että se on palkanosana verovapaa. Tällöin edusta maksetaan myös työttömyys – ja tapaturmavakuutusmaksut.
Mikäli polkupyöräetu annetaan sen sijaan palkanlisänä, polkupyöräedun verovapaan tulon ylittävä määrä lisätään bruttopalkkaan veronalaisena etuna. Tällöin tyel-ansio muodostuu edun veronalaisesta määrästä. Kun verovapaa polkupyöräetu annetaan palkan päälle, vältytään edun osalta palkan sivukulujen maksulta. Tämä käytäntö lienee houkutteleva sekä työntekijälle että työnantajalle.
Yrityksen tulo- ja arvonlisäverotus
Yrityksen tuloverotuksessa yrityksen kalustoon hankittu polkupyörä vähennetään vuotuisena poistona irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöksestä. Mikäli polkupyörän taloudellinen käyttöikä on alle kolme vuotta, polkupyörä voidaan poistaa kertapoistona.
Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten verollisena ostetun tavaran tai palvelun veron (arvonlisäverolaki 102§). Mikäli polkupyörä tulee kokonaan työntekijän yksityiseen käyttöön vapaa-ajalle tai esim. työmatkaliikkumiseen kodin ja työpaikan välillä, polkupyörän hankintaan ja huoltoon sisältyvä arvonlisävero ei ole vähennettävissä yrityksen arvonlisäverotuksessa (vrt. KVL 4.5.2011 N:32 ja KHO 3.11.2011 T 3176).
Polkupyöräedun ilmoittaminen tulorekisteriin vaatii tarkkuutta. Ohjeistusta polkupyöräedun tulorekisteri-ilmoittamiseen on viimeksi päivitetty 20.4.2021.
Susanna Silvennoinen / Juha Mäki